Lapsi

Lapsi toimii ja oppii median parissa

Lapsi on jo vauvasta lähtien aktiivinen toimija, joka oppii uusia asioita vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Lapsi havainnoi ja tutkii eri aistein lähiympäristöään sekä jäljittelee muiden toimintaa. Oppimista ja kasvua tapahtuu kaikkialla ja myös suhteessa mediaan. On tärkeää, että aikuinen kulkee lapsen rinnalla mediakulttuurissa, sekä mallina että turvallisena apuna.

Jokainen lapsi tuo varhaiskasvatukseen oman mediasuhteensa. Taaperoikäiselle media tarkoittaa eri asioita kuin eskarille. Silti samankin ikäisillä lapsilla voi olla hyvin erilaisia taitoja ja kokemuksia mediasta. Myös perheiden erilaiset mediankäyttötavat, kasvatustyylit ja elämäntilanteet vaikuttavat lasten mediasuhteisiin. Kasvattajatiimin onkin tärkeää perehtyä huolella ryhmänsä lasten kokemuksiin median parissa.

On myös hyvä huomata, että mediateemaiset leikit, piirrokset tai puheet eivät välttämättä tarkoita, että lapsilla olisi omakohtaisia kokemuksia kyseisestä mediasta. Aihe voi muutenkin olla lapselle sillä hetkellä tärkeä tai kiinnostava, esimerkiksi isommilta sisaruksilta tai kavereilta kuultujen tarinoiden pohjalta.

Varhaiskasvatuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on tarjota kaikille lapsille tasa-arvoisia oppimisen mahdollisuuksia median parissa.

Pienten lasten kanssa harjoitellaan perustaitoja, joita tarvitaan vuorovaikutukseen ja itseilmaisuun, yhdessä toimimiseen ja oppimiseen sekä osallistumiseen mediakulttuurissa. Medialukutaito kehittyy vähitellen, kun opitaan uutta aiempaa osaamista laajentaen ja kokemuksia rikasten. Turvallinen ja kannustava oppimisympäristö, jossa media on monipuolisesti mukana, on tärkeä medialukutaidon kehittymisessä.

Mediakasvatuksen suunnittelussa huomioidaan lasten taidot, tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä mediaan liittyvät kokemukset. Myös lasten ikä ja kehitysvaihe antavat suuntaa sille, mitä heidän kanssaan voi tehdä ja opetella. Mediakasvatus on erilaista eri-ikäisten lasten kanssa.

Alle 2-vuotiaat lapset

Alle kaksivuotiaat ovat aktiivisia ja innokkaita ympäröivän maailman tutkijoita. He tutustuvat uusiin asioihin kokonaisvaltaisesti kaikin aistein. Lapsille on hyvä tarjota selkeitä virikkeitä katseltavaksi, kosketeltavaksi ja kuunneltavaksi. Kuvien, kirjojen ja media-aiheisten lelujen on oltava sopivia ja turvallisia niin pieneen käteen kuin suuhunkin.

Lapset nauttivat tutuksi tulleesta musiikista, kuvakirjoista ja mediahahmoista. He alkavat myös osoittaa uudenlaista kiinnostusta kuvien tutkimiseen. Loruttelu sekä ryhmikäs musiikki ja laulut kiinnostavat lapsia. Lapsia on kuitenkin tarpeen suojella liian voimakkailta ääniltä ja hurjilta mediaesityksiltä.

Taaperoikäisen lapsen mediakasvatuksessa olennaista ovat lapsentahtinen vuorovaikutus ja pienet yhteiset hetket median äärellä. Lasten kanssa jaetaan yhdessä havaintoja, opitaan nimeämään asioita ja esineitä sekä nautitaan kielellisestä ja kehollisesta ilmaisusta.

2-3-vuotiaat lapset

Monenlainen touhuaminen ja arjen taitojen harjoittelu ovat 2–3 -vuotiaille mielekästä puuhaa. Ikävaiheessa vahvistuva oma tahto voi johtaa eripuraan, jos omat taidot eivät riitä tai aikuisen asettamat rajoitukset eivät miellytä. Tarinoiden ja mediahahmojen avulla lapset voivat eläytyä monenlaisiin tunteisiin ja harjoitella erilaisia toimintatapoja.

Kahden ensimmäisen ikävuoden jälkeen lapset alkavat hahmottaa ympäristöään yhä enemmän visuaalisten havaintojensa avulla. Lapset kohtaavat monenlaisia kuvauksia maailmasta esimerkiksi television, kuvakirjojen ja mobiililaitteiden kautta. Aikuisen avulla lapset alkavat vähitellen oivaltaa sitä, mikä on satua ja mikä totta.

On tärkeää, että lapset saavat nauttia monipuolisesti turvallisista mediasisällöistä, jotka rikastuttavat heidän leikkiään, mielikuvitustaan ja kielellistä ilmaisuaan. Lasten kanssa tutustutaan leikillisesti myös muihin ilmaisun keinoihin kuten kuvaamiseen ja äänimaailmoihin. Omien mediasisältöjen tuottamisessa ja tutkimisessa voidaan hyödyntää digitaalista teknologiaa.

4-5-vuotiaat lapset

Neljä-, viisivuotiailla lapsilla on entistä paremmin valmiuksia ymmärtää tarinoiden ja pelien juonirakenteita sekä hahmojen toimintaa ja pyrkimyksiä. Median tulkintaa ei silti opita itsestään, vaan asioita on tärkeä tietoisesti tutkia aikuisen avustuksella.

Lapsia viehättävät usein erityisesti samastuminen ja roolinotto sekä erilaiset näkökulma- ja muodonmuutokset. Lasten kanssa on hyvä käsitellä hyvän ja pahan teemoja sekä niihin liittyviä tunteita ja kokemuksia. Aikuisen on tärkeä ymmärtää, että joskus villitkin kamppailuleikit auttavat lapsia käsittelemään näitä ikiaikaisia teemoja. Mediassa jännittävä kiinnostaa, mutta se voi olla myös pelottavaa.

Lapsille mieluisia satuja, kuvaohjelmia, pelejä ja muita mediasisältöjä kannattaa hyödyntää yhteisessä tekemisessä ja mediailmaisussa. Omien tarinoiden, kuvaesitysten ja videoiden avulla voidaan käsitellä tunteita, kokeilla erilaisia rooleja sekä rikkoa toden ja tarun rajoja.

Tämän ikäisten mediakasvatuksessa on tärkeää, että käsiteltävät sisällöt tarjoavat monenlaisia samastumisen mahdollisuuksia lapsiryhmän moninaisuus huomioiden. Lapsia kiinnostaviin aiheisiin kannattaa syventyä yhteisen mediatekemisen ja -tuottamisen sekä digiteknologiaan tutustumisen avulla.

6-7-vuotiaat lapset

Esiopetusikäiset lapset ovat jo varsin aktiivisia mediakulttuurin toimijoita. Heillä voi olla hyvin monenlaisia käyttötaitoja ja kokemuksia mediasta, ja ne heijastuvat eri tavoin lasten leikkeihin ja kaverisuhteisiin. Media-asioiden käsittely yhdessä aikuisen ohjauksella onkin tärkeää.

Kuusi-, seitsenvuotiaat tutkivat ja oppivat asioita edelleen mielikuvituksen ja leikin sekä oman toiminnan kautta. Lasten kanssa harjoitellaan omien ajatusten ja mielipiteiden ilmaisua sekä yhteistä tiedon tuottamista tekemällä vaikkapa omia lehtiä, sarjakuvia tai animaatioita. Digitaalisia välineitä hyödynnetään lasten kanssa monipuolisesti tutkimiseen, ilmaisuun ja oppimiseen. 

Lasten valmiudet tulkita mediasisältöjä sekä ymmärtää median tuottamista ja tarkoitusperiä kehittyvät edelleen. Esimerkiksi mainontaa pystytään jo aikuisen ohjauksella hahmottamaan kaupallisena vaikutusyrityksenä. Lasten kanssa harjoitellaan tulkinnan, tuottamisen ja vaikuttamisen taitoja. Heitä ohjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediankäyttöön sekä pohtimaan omaa mediasuhdettaan.

Medialukutaitoa taaperosta eskariin

Miten toteutamme VASUn mukaista mediakasvatusta omassa ryhmässämme?

Jokainen kasvattaja ja tiimi valitsevat juuri omalle ryhmälleen sopivimmat tavat tutustua mediaan ja opetella uusia taitoja. Seuraavassa taulukossa kuvataan askeleittain VASUn mukaisen mediakasvatuksen toteuttamista eri ikäryhmissä. Taulukko kannatta ottaa oman suunnittelun avuksi ja inspiraation lähteeksi.

Mediakasvatuksen toteuttaminen käytännössä voi tarkoittaa monia eri asioita. Lapset ja lapsiryhmät ovat kaikki omanlaisiaan. Eri teemat voivat olla ajankohtaisia eri lapsille eri ikäkausina. Kasvatuksessa tarvitaan myös toistoa ja jatkuvuutta.  Monet taulukon alkupään asioista pysyvät tärkeinä myös lapsen kasvaessa. 

Lapsen kehittyvä medialukutaito

Varhaiskasvatuksessa mediakasvatuksen tehtävänä on tukea lasten mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja ilmaista itseään yhteisössään.